Lopitsoi:
Seon usseilla pelekona josko naapurit, tuttavat tai kyläläiset läjäyttä juoponleiman ohttaan...
koskapa naapuri on aina juopompi ku ite, näin uskotellaan ja kustaan omaan silimään koska naapuri tekkee just samat johtopäätökset... ja molemmat ottavat kuitenki persekännin
Juuri näin! Syyllisyys panee selittelemään ja häpeä painaa niskat kyyryyn. Isommissa kaupungeissa ei ole leimaamisen pelkoa, pienemmissä juopon leiman saa hyvinkin herkästi tyyliin: TAAS se oli viinakaupassa, TAAS se istui terassilla jne. Jotakin outoa tässä suomalaisessa juomakulttuurissa on, kuten aloittaja kirjoittaa. Muistelen lukeneeni jostakin, että Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa nuoret leuhkivat krapulalla. Muissa maissa nuorten keskuudessa ko. ilmiö ei ole yhtä vahva tai leuhkimista jopa ihmetellään.
Kovin on lyhyt aika, kun suomalainen poistui kiviluolan peränurkasta. Jospa joidenkin tavat ovat sen mukaiset. Kieltolaistakaan ei ole pitkä aika. Maassamme ei ole sivistynyttä juomakulttuuria. Voi mennä useampi sukupolvi, ennenkuin opimme "tavoille". Suomessa ei ole myöskään karnevaalikulttuuria, jolloin irrotellaan iloisesti. Meillä on vain Vappu ja pikkujouluaika. Silloin örvelletäänkin oikein urakalla. Jospa me vielä opimme...vai opimmeko?