Onko kaupunkien metsänomistajilla mitään vaikutuskanavia oman etunsa ajamiseen ja mesäalojen tietojen saantiin, kun metsänhoitoyhdistysten valtuustot valitaan.
Noin puolet todellisista metsänomistajista ei tiedä asioista mitään, vaikka kaupunkilaisina omistavat puolet metsistämme ja yli 50 % puuraaka-aineesta yksityisillä alueilla. Kaupunkilaiset ovat perikuntien jäseniä, jotka ovat kuolinpesiä tai yhtymiä. Valtuustovaaleissa heillä ei ole äänioikeutta eikä heitä informoida, sillä yhtymillä tai perikunnilla vaikka olisi 10 osakasta on yksi ääni maalla asuvalla osakkaalla ja hän saa vaan tiedon metsänhoitoyhdistyksen vaaleista ja inromaatiota, mutta todellisuudessa jokainen osakas on perustuslain mukaan täysivaltainen omistaja (esim. jos puuta myydään on jokaisen osakkaan nimi oltava kaupakirjassa hyväksymässä kaupan).
Maaseudulla on pitänyt maanviljelijöiden myydä metsänsä puut investointien ja elämisen vuoksi. Ja puureservi on kaupunkilaisilla, joita on lähestyttävä tasapuolisesti, ei ilmoittamalla että puuta on myytävä vaikka pakolla, sillä metsässä on raha paremmassa suojassa kuin rahaksi muutettuna. Esim 20000-30000 puunjalostajan etu ei voi mennä satojen tuhansien pienomistajien etujen edelle kuin ihmeellä.

Arvo Korkiakoski
Rauno Korkiakoski