Miksi ulkomaisille kaivosyhtiöille annetaan lupia tutkia Suomen kallioperästä radioaktiivista uraanimalmia, kuten Kärsämäellä suunnitellaan.

Poraamalla kalliosta näytteitä ja poistamalla laajalta alueelta maamassoja kallioiden päältä, jonka seurauksena maakerrosten suojaava vaikutus säteilylle estyy ja kyseisellä maanpoistoalueella eläimet juovat saastunutta vettä ja liikkuvat säteilevällä alueella. Eläimet esim. hirvet, karhut, ketut, jänikset samoin metsä- ja muuttolinnut kuten koppelot, metsot, teeret, pyyt saavat säteilyä itseensä. Samoin metsämarjojen ja sienien ja ravintoketjun kautta uraanin säteilevä haittavaikutus kulkeutuu ihmiseen.

Näillä alueilla Kajaani-Oulu -linjan eteläpuolella 1980-luvulla Tsernobylin voimalaonnettomuuden säteilypihvi laskeutui sateen mukana alas ja vieläkin on pienten järvien kaloissa suuret beccerelli-pitoisuudet (jotka hajoaa hyvin hitaasti ja beccerellipitoisuudet ovat vieläkin korkeat ja kaloilla on käyttörajoituksia).

Ruotsissa näillä korkeusalueilla olevat porot teurastettiin kaikki. Mitkä luonnon rasituksena olevat Tsernobylin saasteet ovat kuormittamassa nyt nykyisiäkin maa-alueita (ei tarvitse lisää uraanikuormaa). Jos kairataan reikiä Kallioon, sieltä tulevat kairausjätteet jäävät osaksi maakerroksiin ja pinnalle tuleviksi jätteiksi, jotka sateet painaa pohjavesiin ja virtaavien purojen kautta Kalajokeen. Kärsämäen tutkimusalueet ovat laajoja ja toimenpiteet ovat suuria, että siihen tavallinen tutkimuslupa on kyseenalainen ja on rinnastettava kaivostoimintaan. Näiden alueiden tutkiminen ja kairaaminen on edesvastuutonta ihmisten ja eläinten tulevaisuuden kannalta. Jos kaivostoimintaa tulee, niin kaivos aiheuttaisi isot ongelmat, sillä prosessin tuottamat jätteet ja myrkyt ja myrkylliset vedet ajautuvat vääjäämättömästi Kalajokeen. Vaikka tehtäisiin altaat niin sadevedellä ja tuotannolla täyttyisivät ja juoksutuksia olisi vääjäämättömästi tehtävä Kalajokeen. Lisäksi tuotantoalue olisi ikuinen säteilevä ongelmajätealue. Tuotanto saattaisi esim. kestää 2-5 vuotta ja työllistäisi ehkä 20-30 paikkakuntalaista, joista suurin osa ehkä kuolisi syöpään 20-30 vuoden kuluessa.

Kalajoen alajuoksulla sijaitsevat jokilaakson isot kaupungit kahden puolen jokea. Esim. Nivalassa 1970-luvulla oli isot tulvat. Penkereet eivät auttaneet vaan koko lakeus oli veden peitossa. Samoin osa asutusaluetta keskustassa, koska alue on matalaa seutua. Jos vesi on saastunutta säteilevästä uraanista suurin osa Suomen suurimman maatalouspitäjän viljelysmaista menetetään iäksi samoin osa taajaman asutusaluetta (vertaa Tsernobyl Kiova).

Alajuoksulla Ylivieska ja Alavieska on sama tilanne. Sitten tulee Kalajoen Hiekkasärkät, Suomen suurin leirintäalue (turistit katoaa).

Annetaanko valtion toimesta tehdä näin! Eikö Arevanin tutkimustoiminta Ranuan hillasuoalueilla ilman ministeriön lupaa (miksei keskeytetä) päättäjien on tehtävä kaivoslaki, jolla kielletään Suomessa kaikki uraanin tutkinta ja kaivostoiminta. Muu malmin tutkinta ja kaivostoiminta saa jatkua normaalisti ja jokainen suomalainen hyväksyy sen. Jos lakiin ei tehdä kieltävää määräystä uraanin tutkinnasta ja louhimisesta niin Euroopan unionissa on kaikkien yhtiöitten annettava tutkia ja louhia uraania, vaikka pihapiirissä, eikä voida estää.

Vaadin henkilökohtaisesti Kärsämäen uraanin tutkinta- ja louhinta lupahakemusten hylkäämistä edellä mainituilla perusteilla.
Henkilökohtaisesti omistan maata Kalajoen rannalla johon voi rakentaa vapaa-ajan asunnon.

Maailman suurimmat uraanivarat yli 40 % sijaitsee Australiassa joka on iso manner. Siellä ei ole isoja jokia eikä vesistöjä ja kaupungit sijaitsevat valtamerien äärillä ja on satoja kilometrejä uraaniesiintymiin ja kaivoksiin. Outokummulla oli muuta kaivostoimintaa siellä, niin prosessivesi piti pumpata yli 100 km:n päästä, joten siellä ei ole vaaraa uraanin louhinnasta aiheutuviin ongelmiin. Joten älkäämme vaarantako oman maamme elinoloja ja toimintaa sanomalla että muiden takapihalta ei raaka-ainetta oteta.

Nivalassa 2.12.2008
Arvo Korkiakoski
Rauno Korkiakoski