Heikki Häyrynen kommentoi sunnuntain 14.12. lehdessä jätemaksuja. On virkistävää, että jäteasiat ovat päättäjien asialistalla korkealla, sillä toimiva, kokonaisedullinen jätehuolto on kaikkien kuntalaisten etu. Ikävä kyllä kirjoittaja perusti kannanottonsa varsin heikkoihin ja jopa virheellisiin taustatietoihin.
Kuluttajahintaindeksissä, johon kirjoittaja vertaa jätemaksuja, tarkastellaan kotitalouden kulutusta hyvin laajasti. Indeksi muodostuu mm. ruoasta, vaatteista, viihteestä, terveydenhoidosta ja muista kotitalouksien ostamista palveluista. Jätteenkuljetus on toki yhtenä tekijänä mukana ko. indeksissä, mutta sen painoarvo on vain 1,56 tuhannesosaa koko luvusta. Omistusasumisen kustannuksia ei kuluttajahintaindeksiin lasketa laisinkaan, ainoastaan vuokra-asuminen. Jätemaksujen suora vertaaminen kuluttajahintaindeksiin on siis vähintäänkin harhaanjohtavaa.
Todellisemman kuvan antaa sen sijaan kuorma-autoliikenteen kuljetushintaindeksi, johon jätteiden kuljetusurakat on sidottu. Tähän indeksiin vaikuttavat suurimpina tekijöinä kuorma-autoliikenteen työvoima-, huolto-, polttoaine- yms. kulut. Indeksissä esim. nopeat polttoaineen hinnan vaihtelut näkyvät vasta viiveellä – vajaan kahden kuukauden takaiset asiat eivät indeksejä tarkasteltaessa ole lainkaan menneen talven lumia.
Kirjoittajalla oli väärää tietoa myös kuntien yhteisen jäteyhtiön toimintaperiaatteista. Vestia Oy ei maksa senttiäkään osinkoa omistajilleen. Jätemaksuilla ei siis voi paikata kriisissä olevien tai muidenkaan kuntien taloutta. Mutta pyytävä käsi ei ole ojossa toiseenkaan suuntaan: jätehuoltoon ei käytetä senttiäkään verorahoja.
Yhtiön perustamissopimuksessa määriteltyihin toimintaperiaatteisiin kuuluu, että asiakkaille tarjottavat palvelut ja toiminnan kulut katetaan jätemaksuilla ja hyötyjätteiden myynnillä. Jätemaksut perustuvat siis todellisiin kuluihin ja niissä on huomioitu lainsäädännön edellyttämät investoinnit.
Jätemaksuilla tulee jo jätelain mukaan ohjata jätteen määrän vähentämiseen. Se, joka tuottaa vähän jätettä, maksaa myös vähemmän jätehuollostaan.
Jätehuolto on sellainen asumiskustannus, johon jokainen meistä voi helposti vaikuttaa itse. Tärkein keino on kohtuullinen kuluttaminen. Kun hankkii tavaraa maltilla, ei sitä myöskään päädy suuria määriä jätteeksi, eikä jäteastiaa tarvitse siten tyhjentää kovin usein. Tarkka kuluttaja ja huolellinen kierrättäjä selviää jätehuollostaan n. 30 euron vuosikustannuksella. Käyttämällä naapureiden kanssa yhteistä jäteastiaa voi selvitä vieläkin pienemmillä kustannuksilla.
Me neuvomme mielellämme maksutta, miten voi pienentää omia jätehuoltokustannuksiaan. Jos tavoitteena olisi kirjoittajan mainitsema voiton maksimointi, emme jakaisi tällaisia neuvoja.
Antero Isokoski toimitusjohtaja Vestia Oy |