Suomessa kunnan asukkaat maksavat kunnallisveroa. Kunnanvaltuusto päättää vuosittain kunnallisveroprosentin suuruuden palvelumenojen peittämiseksi. Veroprosentti vaihtelee suuresti kuntien välillä. Valtio pyrkii tasoittamaan rahasiirroilla kokonaisuutta tasavertaisuuden saavuttamiseksi. Kuntien asukkaat näyttävät elävän tällä hetkellä kasvavassa eriarvoisuudessa kunnallisveron suhteen. Toivottavasti tuleva uudistus tasoittaa tilannetta. Laskujeni mukaan Suomessa oli vuonna 2008 on 23 kuntaa, joissa oli alhainen kunnallisveroprosentti. Alhaisella veroprosentilla tarkoitan listassa olevaa kuntaa, jossa peritään 16-17,75 % :lla maksettavaa kunnallisveroa. Mikä mahtaa olla selitys alhaiselle kunnallisverolle ? Löytyisikö alhaisen kunnallisveron kunnista jotain opittavaa Pohjanmaan lakeuksille?

Ahvenanmaa on alhaisen kunnallisveron paratiisi Suomessa.

Alueen 16 kunnasta peräti 8 lukeutui vuoden 2008 listassa alhaiseen kunnallisveroalueeseen. Huomioni kiinnittyi vahvaan valtiontukeen vaurasta Ahvenanmaata kohtaan. Valtion osuus näyttäisi olevan asukasta kohden yli valtakunnallisen keskiarvon, vaikka kunnallisvero on hyvin alhainen. Tämä voi olla yhtenä selityksenä matalaan veroprosenttiin. Valtakunnanpäättäjien pitäisi miettiä tukipolitiikkaa siltä osin, että tuki kohdistuisi oikeaan osoitteeseen. Sampoin pitää huolehtia siitä, että suomenkielisellä vähemmistöllä on riittävät oikeudet. Ahvenanmaalla tosin on velkaa keskimääräistä enemmän.

Alhaisen kunnallisveron omaavat pitäjät sijaitsevat eteläisessä Suomessa. Ahvenanmaalla kahdeksan, Varsinais - Suomessa seitsemän kuntaa. Uusimaalla ja Etelä-Karjalassa oli kolme kuntaa. Kanta-Hämeessä ja Pohjanmaalla yksi kunta . Etelä-Karjalaa hyödyntää Venäjältä tuleva vaikutus. Useimmat matalan kunnallisveron omaavat kunnat sijaitsevat meren rannalla tai sen läheisyydessä. Loma-asunnoista tuleva verotulo on ilmeisesti muuta maata merkittävänpää. Hattulan kunta Hämeenlinnan kupeessa on yksi harvoja sisämaan kuntia, jossa on alhainen veroäyri. Väkiluku vaihtelee kunnissa 114:sta 573739 henkilöön, eli Suomen pienin kunta ja väkirikkain kaupunki omaavat matalan kunnallisveron. Pinta-alaltaan pitäjien koko mannersuomessa vesistöineen liikkuu 6.01 km2:stä 1187 km2:n. Asukastiheys 1 km2 kohden vaihtelee 6,19:sta 3979:n. Yli 100 000 asukkaan kaupunkeja oli kaksi. Alle 5000 asukkaan pitäjiä on 5 kpl: tta. 5000-10 000 asukkaan kuntia on samoin viisi kappaletta. 10 000 – 20 000 asukkaan kaupunkeja listaan tuli yksi kappale.

20 000 - 30 000 väkimäärän omaavia kaupunkeja on loput kaksi kappaletta.

Alhaisen kunnallisveroprosentin omaavista kunnista suurin osa on pieniä, eli 17/ 23:sta eli lähes 3/4 on väkiluvultaan on alle 10000 asukkaan pitäjiä . Tästä saadaan seuraavaa johtopäätös. Kuntakohtainen väkimäärän suuruus ei johda automaattisesti alhaiseen veroäyriin. Vaikutus voi olla jopa negatiivinen. Poikkeuksen tekee Uusimaa, jossa pääkaupunkiseudun kolme kaupunkia saavat henkilöä kohti merkittävästi muuta maata korkeampaa verotuloa. Tutkimuksen mukaan kustannustehokkuus heikkenee yksikön suurentuessa. Alhaisten veroäyrien kuntalista tukee tätä tutkimusta. Pienten verokertymäkuntien pitääkin olla kustannustehokas.

Ikärakenne vaihtelee suuresti mannersuomen alhaisen veron omaavissa kunnissa. Alle 14 vuoden ikäisten osuus liikkuu 11.4 ja 24.2 % : n välillä. Lapsirikkaissa pitäjissä voi siten olla alhainen veroprosentti. 15-64 vuotiaiden osuus koko väestöstä liikkuu 59.2 ja 72.1 %:n välillä. Työssä käyvien suhteellisesti alhainen osuus ei automaattisesti johda korkeaan kunnallisveroon. Yli 65 vuotta täyttäneiden osuus vaihtelee erityisen suuresti. Vaihteluväli on 10.2 ja 28 prosentin välillä. Eläkeläisten suurella osuudella ei myöskään voida perustella korkeaa veroäyriä.

Matalan veroäyrin omaava Nivalan kokoluokkaa oleva ja ikärakenteeltaan samankaltainen Hattulan kunta päätti jättäytyä valtuuston päätöksellä kuntaliitosten ulkopuolelle. Perusteena he käyttivät yksikkökustannusten nousua koon kasvaessa. Elinkeinoelämän kehittäminen koettiin turvallisena itsenäisenä kuntana. Pitäisikö käydä selvittämässä, mikä on Hattulan kunnan matalan veroäyrin salaisuus ? Matalamman vetoäyrikertymän kunnissa tehokkuus korostuu.

Tämä pieni taustaselvitys tukee sitä ajatusta, että yhteistyö kuntien kesken on ehkä kustannustehokkuudeltaan paras toimintamalli veronmaksajan kannalta. Tämä on Nivalan valitsema linja ensi vuosikymmenelle. Tämä turvaa myös maaseutukaupungin imagon.

Ps. Lomarahavapaata työntekijät mielellään vaihtavat lomaksi. Kyselyjen mukaan palkannauttijat mieluummin ottavat vapaata kuin palkankorotuksia. Tällainen pitäisi olla helpompaa järjestää suuremmissa kokonaisuuksissa, kuten kuntayhtymissä. ( esim. kaksi viikkoa vapaaehtoista lomarahavapaana tekee keskimäärin palkkakustannuksissa reilusti toista tuhatta euroa /henkilö, eli satojentuhansien eurojen säästömahdollisuus) Kuntalainojen korkomenojen vähentyminen on vielä merkittävämpää.

Juhani Pitkänen