"Tanssiinkutsu" työyhteisöjen työpaikkojen tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun puolesta. Kun saa kohteliaan arvokkaan ja "tanssiinkutsun", on siihen syyttä sivistyneesti vastata ja yhtyä "karkeloon". Nyt kutsuttuun vakavaan sellaiseen.

Työyhteisöjen työn tuloksellisuus, eli laatu, määrä, saatavuus ja kustannustehokkuus ovat aina monien tekijöiden summa. Jo yhdenkin tuloksellisuuteen vaikuttavan tekijän unohtaminen tai heikko taso saattaa merkittävästi heikentää työn tuloksellisuutta ja kilpailukykyä niin globaaleilla markkinoilla kuin suljetullakin sektorilla. Jopa romahduttaa sen.

Työyhteisöjen tuloksellisuuteen vaikuttaviin tekijöihin vaikuttavat osin ympäristötekijät, mutta ensisijaisesti ja pääosin niistä ovat vastuussa yleensä työnantajat.

Tekijöitä, joista lähinnä vain työnantaja on vastuussa, voidaan luetella suuri määrä, kuten; - työpaikan turvallisuuden ja viihtyvyyden fyysiset olosuhteet, - annettujen työtehtävien arvostus, - työnantajan ja esimiehen työstä antama palaute, - esimiehen taholta työntekijän ja työyhteisön kokema arvostus, - kahden suuntaisen tiedon ja informaatio toimivuus työyhteisössä, - työntekijän edellytykset kehittyä ammatissa ja työssä, jne.

Em. tärkeämpiä lienevät kuitenkin työpaikan pysyvyys ja työyhteisön henkilöiden työnantajan taholta saama ja kokema tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu.
Työnantajan taholta tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun puuttuminen jäytää vääjäämättä ja aina työpaikan yhteishenkeä, työyhteisön ja työpaikan jäsenten yhteenkuuluvuutta ja heikentää merkittävästi, monesti jopa ratkaisevalla tavalla työn tuloksellisuutta.

Edellä olevat asiat eivät ole aina kaikilla työnantajilla, kunnossa. Mainittujen asioiden tulisi olla kuitenkin kunnossa niiden työnantajien taholla, joita voidaan ja tulee pitää esimerkkeinä koko työnantaja sektorissa, eli julkisen hallinnon aloilla, kaupungeissa, kunnissa ja kuntayhtymissä.

Asiat eivät kuitenkaan näyttä olevan kunnossa em. sektorilla ja juuri tärkein osa-alue, eli työyhteisön jäsenten oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu näyttää olevan suurella osalla kunnista ja kuntayhtymistäkin päin prinkkalaa.

Miksi näin on, on toinen kysymys, mutta lyhyesti asiasta. Kuntatyönantajat, eli kaupunkien ja kuntien hallitukset, jotka kuntasektorilla voidaan lukea työnantajiksi, ovat ilmeisesti ymmärtämättömyyttään lähteneet yrityssektorin esimerkin innoittamana ns. "kultaisten kädenpuristusten" tielle. Tielle joka ei kuulu minkään lain tai säännöksen perusteella eikä moraaliselta kannaltakaan tarkeasteltuna julkisen työnantajatahon tehtäviin tai toimenkuvaan eikä edes toimivaltaan.

Tällä tiellä monet kuntatyönantajat myös Kalajokilaaksossa ovat heikentäneet osin tietämättään, osin tietoisesti ja tyhmyyttään kunnissa ja kuntayhtymissä tehtävän työn tuloksellisuutta.

Suurin epäkohta on tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun puuttuminen työsuhteen pysyvyyden ja päättymiseen liittyvien järjestelyjen osalla.

Kun toisaalla kunnissa ja kuntayhtymissä pidetään ammattitaitoista väkeä pätkätöissä ja sijaisina tilanteissa, joissa työsuhteet pitäisi mm. sijaisuuksien toistuvuuksien johdosta tai muista syistä lain mukaan vakinaistaa, niin samalla aiheutetaan jatkuvaa epävarmuutta ja pelkoja työstä ja toimeentulosta. Samanaikaisesti toisaalla, hierarkian ylätasolla tilanne on päinvastainen. Eli kun kuntayönantaja eli kaupungin – kuntien hallitukset tarjoavat kuntajohtajille työsuhteen pysyvyydeksi sopimuksia, jossa sopimuksissa työsuhteen jatkuminen turvataan lainmukaisesta sopimuskäytännöstä poikkeavalla tavalla, niin toisaalla tavalliselle työyhteisön jäsenille tarjotaan vain sijaisuuksia ja pätkätöitä. Lisäksi hallitukset tarjoavat toimivaltansa ylittäen kuntajohtajille työsuhteen päättymisiin liittyvissä tilanteissa vuosien palkkaa vastaavia ns. siirtymäkorvauksia, kun pätkätyöläinen ja sijainen saavat korkeintaan lomakorvauksen. Mainitun menettelyn haittavaikutukset vielä korostuvat talouden kriisikunnissa, joissa työpaikan menettämisen pelko on jokapäiväinen, kun tilanne pitäisi pystyä kääntämään päinvastaiseksi.

Em. menettelyt työnantajan taholta tapahtuvina työyhteisön jäseniin kohdistuvina syrjivänä kohteluina eivät ole hyviä, oikeudenmukaisia eivätkä tasapuolisia. Syrjivänä siksi, että jos joku saa lakia tai työehtosopimuksia parempaa kohtelua, niin ne, jotka jäävät ko. kohtelun ulkopuolelle ovat käytännössä tulleet syrjityksi ja laki kieltää syrjimisen.

On selvää, että monetkaan kuntajohtajat eivät vaadi em. etuja ja niiden jotka vaativat, niin asian osalta tulee mieleen se vanha sananlasku, että ei se ......
Em. toimintatapa kunnissa ja kuntayhtymissä ei voi olla vaikuttamatta kuntayhteisöjen tuottamien palvelujen ja töiden alussa mainittuun tuloksellisuuteen, samalla kun asia vaikutta vahingollisesti kuntien talouteen.

"Karkelossa mukana"