Alkaneen taantuman ja laman eväät tai lääkkeet, kuinka vain, ovat kokonaan toiset kuin 90-luvun alun sellaiset, vaikka tauti näyttää olevan sama. Vain taudin aiheuttajassa on eroja. Nyt tauti on USA:sta lähtöisin, kun 90-luvun alkuvuosien lama oli kotikutoinen. Taudin ohella lama-aikaan liittyvä toimeentuloerojen kasvutavoitteet ovat myös yhteistä nyt ja lähes 20 vuotta sitten olleeseen nähden. Siinäkin tuloerojen kasvatuskeinot ovat erilaiset, kuten taudin torjunnassakin.
Vanha resepti ja eväät
Yhdeksänkymmenluvun alun lamaa torjuntaeväät tai lääkkeet, joissa tohtoreina toimivat silloiset - presidentti, maan hallitus ja Suomen pankki, olivat:
Viennin tyrehtyessä ja kotimarkkinoilla toimivien yritysten yritystoiminnan takkuillessa vedettiin yrityksiltä rahoituspohja pois, jopa terveiltä sellaisilta. Temppu tehtiin siten, että kun valtio avasi avoimen piikin pankkituelle, niin pankit vaativat rahoitusvaikeuksissa olevia yrityksiä maksamaan valuutta- ym. luottonsa etupainotteisesti pois ja kun yritykset eivät siihen pystyneet, ne haettiin konkurssiin ja valtio maksoi pankkitukena sen mitä pankit tilanteissa kärsivät luottotappioita.
Seurauksena oli yleinen yritysvarallisuuksien vakuusarvojen romahtaminen ja vakuuksien puutteessa yhä uudet yrityskonkurssit ja valtaisa massatyöttömyys. Massatyöttömyyden seurauksena tulivat asuntolainojen hoitovaikeudet, joka johtivat lainojen irtisanomisiin, asuntojen hinta- ja vakuusarvojen romahduskierteeseen ja valtion maksaman pankkituen ja valtionvelan valtaisaan n. 60 miljardin € suuruiseen kasvuun ja kymmenientuhansien perheiden velkakurimukseen.
Toiseksi kansalaisten ostovoimaa kuristettiin ja lamautettiin kotimarkkinoita kiristämällä tuloverotusta ja tietenkin suhteessa eniten pieni- ja keskituloisten tulonsaajien osalta. Eli laman alkusyy, yliarvostetun markan ja viennin tyrehtymisen lisäksi lamautettiin myös kotimarkkinakysyntä ja aiheutettiin samalla kansalaisten keskuuteen suuri toimeentuloerojen kasvusysäys.
Uudet eväät
Nyt laman torjuntaan (selvitysmies Tanskasen esitys) on lähdetty mm. siitä, että pankkien ja Finnveran yrityksille suuntautuvaa luotonantokykyä takauksin ja rahoituksin kasvatetaan, samoin rahoitusta ja takauksia ulkomaanviennille. Yhteensä Tanskasen elvytyspaketti on 15 miljardin suuruinen.
Lisäksi ministeri Vapaavuori esittää valtion tukea asuntolainojen lyhennysten jäädyttämiseen työttömyystilanteissa. Toimet ovat ilman muuta oikeita asuntolainoihin kohdistuvilta osiltaan.
Ne voivat olla oikeita myös yrityksille suunnattujen rahoitusresurssien kasvattamisen osalta edellytyksellä, että kotimarkkinat saadaan pidettyä kasvussa ja tilauksia ja ostajia ulkomaankauppaa käyvien yritysten tuotteille löytyy. Molempien toteutuminen on kuitenkin erittäin epävarmaa ja suurten kysymysmerkkien takana, varsinkin kun tuo sama lama on kääräissyt otteeseensa koko Telluksen.
Lisäksi nyt torjutaan lamaa kotimaisen kysynnän ylläpitämiseen ja kasvattamiseen tähtäävällä tuloveroalennuksella. Toimi on 90-luvun alussa toteutettuun nähden päinvastainen. Yhteistä siinä on kuitenkin se, että veronalennuksilla pyritään kasvattamaan toimeentuloeroja kuten 90-luvun alussakin. Nyt veronalennukset ovat suhteessa suurempia suurituloisilla kuin pieni ja keskituloisilla. Tätä toimeentuloerojen kasvatushalua korostaa vielä se, että valtiovarainministeri haluaa korottaa välillistä verotusta, josta eniten kärsivät juuri ne pienituloiset jotka voisivat olla toisenlaisella vero- ja sosiaalipolitiikalla kotimarkkinakysynnän ylläpitäjiä ja kasvattajia.
Muuten olen sitä mieltä, että paras lääke kotimarkkinoiden toimivuuden turvaamiseksi olisi ostovoiman kasvattaminen erityisesti pienituloisten kansalaisten osalta. Ei rahan syytäminen pelkästään yrityksille ja suurituloisimmalle kansanosalle. Ja että euron ulkopuolelle jättäytyneet EU maat selviävät alkaneesta lamasta pienemmin vaurioin kuin €:ssa olevat.
Heikki Häyrynen Nivala |