Niin käykäämme hänen tykönsä totisella sydämellä, täydellä uskolla. Priiskoitetut meidän sydämissämme, ja päästetyt pahasta omastatunnosta. Ep - Hpr-10 22.
"Helmi Helena Oja synt Horneman ent. Vihtari s. 17.5.1932 Ylitorniolla. Kuoli Nivalassa 20.5.08 Nivalan terveyskeskuksessa uskossa turvaten Vapahtajaansa".
Ylläoleva on lainaus lehdessä olleesta Helenan kuolinilmoituksesta. Hän oli syntyjään Lapin tyttäriä, ammatiltaan kansakoulunopettaja ja teki elämäntyötään Ranualla, kun tapasi nivalalaisen Lauri Vihtarin, jonka kanssa hän solmi avioliiton.
Eläkkeelle päästyään hän myi talonsa Ranualla ja he tulivat Laurin kotikuntaan Nivalaan. Ensi kerran minä tapasin Helenan seuroissa Nivalan rauhanyhdistyksellä, jonne hän Laurin kanssa oli tullut. Tästä alkoikin ystävyytemme, joka kesti hänen kuolemaansa asti.
Hänen elämäänsä annettiin myös koetuksia. Avioliitto Laurin kanssa kesti vaan kymmenkunta vuotta, kun Lauri jo kutsuttiin pois. Luonteeltaan Helena oli rauhallinen. Hänen kanssaan oli helppo keskustella, sillä hänellä oli vahvasti tietoa monilta elämän aloilta.
Oltuaan neljä vuotta leskenä hän solmi toisen avioliiton Toivo Ojan kanssa. Toivo oli puhelias, samanlainen kuin Helenakin. Lähinaapureina heistä tuli jälleen uskollisia kylässä kävijöitä kuten Laurinkin eläissä. On onni omata tällaiset naapurit. Mutta on hirveää, kun heidät menettää. Näin kävi meille nyt toisen kerran, kun vaimoni kera tulimme Viron-matkalta, saimme ensimmäisenä uutisena kuulla, että Toivo on otettu pois.
On todella raskasta kirjoitella ja muistella näiden ystäviemme poismenoja. Mieltämme keventää, kun tiedämme että he pääsivät Taivaan kunniaan. Lohtunamme on kuitenkin: jos jaksamme kilvoitellen kulkea, niin tämän päämäärän voimme mekin saavuttaa.

Anja ja Pentti Vuolteenaho