Kuntalain mukaisen tiedottamisen hoitaminen näyttää olevan sellainen taitolaji, jota kaupungin hallinto ei ainakaan toistaiseksi taida, tai sitten ei halua lain edellyttämällä tavalla hoitaa. Tähän päätelmään tulee kun lukee lehdistä uuden paloaseman "rakentamispäätöstä".
Päätökseksi asiasta annetut uutiset on luettava siksi, että uutisointi medialle on annettu selkeästi siinä muodossa, että rakentaminen on selvää. Siis hallinnon sisäpiirissään toteutettavaksi jo päätetty.
Paloaseman rakentaminen on siis uutisoitu, eli tiedottaminen hoidettu. Eikö se siis riitä ja mitä meni pieleen? Kuntalain 27 ja 29 §:t edellyttävät mm. riittävän aikaisessa suunnitteluvaiheessa, eli suunnittelun käynnistyessä, tapahtuvaa kaksisuuntaista vaikuttamismahdollisuutta, eli asukkaille tiedottamista, asukkaiden mielipiteiden selvittelyä ja kuulemista. Lisäksi em. säännökset edellyttävät ratkaisujen vaikutusten selvittämistä asukkaille.
Nyt näin ei paloaseman "päätetyn" rakentamisen osalta vielä ole tapahtunut.
Tuhannen taalan paikka tiedottamisenkulttuurin korjaamisessa näkyy valuneen hukkaan. Ainakin osittain. Hukkaan valuminen on vahinko ja tehty tiedottaminen täyttää vain osin vaalien alla ja vielä uuden valtuuston I:ssä istunnossa annetut lupaukset avoimuus- ja tiedottamiskulttuurin parantamisesta.
Jotain kuitenkin voidaan ja on tarpeen asiassa vielä tehdä, jotta sekä rakentamisen puolustajille, että sitä vastustaville, joita molempia näyttää olevan, jäisi oikea kuva "tehdyn rakentamispäätöksen" taustoista ja vaikutuksista tulevaan. Siis mitä?
Tätä kirjoittavan mielestä ei riitä se, että uuden paloaseman rakentamista taustoja perustellaan pelkästään sillä, että entisen on vallannut terveydelle vaarallinen home.
Jotta asiasta voitaisiin oppia jotain ja jotta vahinko ei pääsisi uusiutumaan tulevalla uudella paloasemalla, on selvitettävä asiasta vastuullisten toimijoiden sekä itselleen, että päättäjille ja asukkaille se, miksi homevahinko on päässyt tapahtumaan? Ovatko aikanaan tehdyt rakennussuunnitelmat ja rakentamisen toteutus homehtumisen syy? Vai onko syy siinä, että rakennuksen, mm. vesikaton ja muiden rakenteiden kuntoa ei ole riittävällä huolella seurattu ja näin tarvittavat korjaustoimet ovat jääneet tekemättä? Onko eletty huolettomasti uuden paloaseman toivossa?
Lisäksi tulee selvittää sekä valtuustolle että asukkaille mm. se, mitkä ovat uuden paloaseman rakentamisen ja sen yhteyteen liittyvien muiden toimien vaikutukset kaupungin talouteen nykyiseen verrattuna. Eli esim. mitkä ovat järjestelyn veroseuraamukset, kattaako pelastuspalvelulaitokselta saatava vuokra kyseisen investoinnin aiheuttamat rahoitus-, poisto-, vuosihuolto-, ym. kulut? Jos ei, niin kuinka paljon Jokilaaksojen Pelastuslaitos syö kaupungin varoja maksattamalla rajusti paisuneita kulujaan epäsuorasti kaupungilla ja miten mahdollinen alivuokratilanne poikkeaa talousvaikutuksiltaan nykytilanteesta.
Kaupunginvaltuustolla ei liene moraalista oikeutta tehdä paloaseman rakentamiseen liittyviä minkään asteisia päätöksiä ennen mm. edellä mainittujen asioiden selvittämistä ja selvityksestä tiedottamista valtuutetuille ja asukkaille. On lupausten lunastamisen aika.
H.H. |