Olen sellainen pikkuinen sätkä, minua himoitsee moni ihminen, pitkä sekä pätkä. Toiset nimittävät minua kessuksi ja tupakaksi, toiset taasen paperossiksi. Rakkaalla lapsellakin on monta nimeä, toivon että sinäkin haluat savuja minusta imeä.
Kaupan kassan vieressä vahtaan sinua, ettet ostamasta jättäisi minua. Varmistan itseni mielipaikalleni etu- ja keskisormesi väliin maata lekottelemaan, kun alat minusta savuja tupruttelemaan. Näin pääsen reviiriäni merkkaamaan ja sormeasi kellastuttamaan.
Kerran kun pääset minua maistelemaan, et pystykään enää laistelemaan. Koitahan vain yrittää vastaan pyristää. Aina uudestaan sinut pikkusormen ympärille kierrän ja hermojasi hierrän. Olen tehnyt niin heikon ja riippuvaisen sinusta ettet hevillä irti pääse minusta. Keuhkoihisi muutan asumaan ja mustaksi ryhdyn niitä maalaamaan. Kunnes ne muistuttavat takkaa, siltikään et tupruttelemasta lakkaa.
Sellaiset ihmispolot joiden keuhkoja en voi koskaan vallata, haluavat minut vain maahan tallata. suunnittelevat tupakkalakkoja, sitten palkitsevat tällaisia savuttomia ukkoja ja akkoja.
Eduskuntaa myöten havittelevat sellaisia lakeja, että aikaan saatais suuri jupakka, ja sitten kiellettäis monesta paikasta tupakka. Ravintoloissa ja parvekkeilla polttamista rajoitetaan ja tupakan haitoista varoitetaan. Se onkin minun kannaltani kiperä juttu, olenhan jo niin monen tuttu.
Nuorten sätkät kun käyvät vähiin, niin minusta tulee jämä ja se on minun kannaltani tosi hyvä juttu tämä. Saan olla kaikkien ystävieni yhteishyvä, jokainen haluaa minusta edes yhdet henkoset syvät.
Vaikka olen näin pieni sätkän pätkä, olen savua ja tulta, ikuisesti sinun kulta. siksipä varoitankin sinua, mieti tarkkaan kannattaako alkuunkaan ruveta vikittelemään minua.
Inkku |