Mainio esimerkki kielen sanaston kehityksestä on sana kapina.
Jo muutamat vuosisataisen perinnön sisältämät esimerkit valaisevat sanan historiaa.
1. Se esiintyy jo vuoden 1642 suomenkielisessä Raamatussa, mutta ei tietysti ole vielä merkitykseltään valtio-oikeudellinen. "Wihainen ihminen saattaa capinan, ja jumalatoin sytyttää secanuxen hywäingin ystäwäin wälille."
2. Agricolalta voimme tavata kapisevan lehden: "Nin ette yxi capisepa Lechti, pite heijet carckottaman."
3. Lainaus Kantelettaresta: "Kuului kenkien kupina, kantokenkien kapina: tytöt kirkkohon tulevat" jne.
4. Perhosta Keski-Pohjanmaalta on lainaus: "Isännäj ja emännäv välill oli kovaa kapinaa. Tässä taitaa jo kuulua riitelemistä ja ilmaus lähenee selvästi nykyisen yleiskielen merkitystä.
5. Apostolien tekojen suomennoksessa on kapina esiintynyt Agricolasta lähtien seuraavanlaisissa yhteyksissä: Tessalonikassa epäuskoiset juutalaiset "nostit kapinan", nyk. nostattivat mellakan (metelin). Näin siis kapina = riidan ja tappelun meteli.
6. Tästä on enää lyhyt matka valtiolliseen kapinaan: riitti kun mellakointia ryhdyttiin kutsumaan kapinaksi silloinkin, kun sen kärki on kohdistunut esivaltaan.
Lähde: Martti Rapola 1953.

Aino Ã…man

Kyllä se "Kapina-viikko" sais jo mennä unholaan. Palautetaan kunniakas "Nivala-viikko" takaisin! Ollaanhan me Nivalasta ja toimeen tullaan!!!